Se on tulos verkkokyselystä, jossa arvioitiin elintarvike- ja metsätalousalan nykyisten ja tulevien ammattilaisten osaamistarpeita.
eri eurooppalaisten sidosryhmien näkökulmista. Tätä asiakirjaa johti ISEKI-Food Association FIELDS-PROJEKTIN ERASMUS+ puitteissa.
Toivomme, että nautit siitä!

https://www.mdpi.com/2071-1050/15/5/4115

Talouden digitalisoituminen on maatalouden työvaiheiden automatisoinnin sivuvaikutus, ja seurausta tuotantoprosessien säätelyyn liittyvien hallinta- ja valvontajärjestelmien käyttöönotosta, jossa hyödynnetään nykyaikaista teknologiaa. Tätä on vauhdittanut tilojen koon kasvu jo vähintään kahden vuosikymmenen ajan.

Liiketoiminnan suunnittelun ja analysoinnin laatu riippuu tiedon laadusta ja saatavuudesta. Maatilojen tuotannon hallintajärjestelmä (FMIS) voi antaa nämä tiedot, jolloin tietojen keskitetty kerääminen ja tallentaminen useilta eri alueilta on mahdollista ja tiedot voidaan linkittää ja käsitellä yhdessä muiden käytännön toiminnan kannalta merkityksellisten, maatilalta saatavien tietojen kanssa.  FMIS-kehyksessä kerätyt tiedot voivat olla sisäisiä tai ulkoisia tietoja, jolloin ne voivat kattaa koko arvoketjun, oli kyse sitten horisontaalisesta (yrityksen välisestä) tai vertikaalisesta (tuotantoketjun alku- ja loppupäästä). Tässä yhteydessä termejä ”Big Data” ja ”Agriculture 4.0” käytetään hyvin usein. Big data kuvaa tietoja, joille on ominaista kolme ulottuvuutta: volyymi (datan tilavuus), nopeus (nopeus, jolla data luodaan ja siirretään) ja moninaisuus (tietotyyppien kaistanleveys). Jos täsmäviljelyn ja etäkartoitusten kaltaiset teknologiat verkostoituvat datatasolla yhteen, puhutaan Maatalous 4.0:sta. Maatalous 4.0:aan perustuva FMIS tukee liiketoiminnan päätöksiä.

Tällä hetkellä maataloustoiminnasta on jo saatavilla monenlaisia tietoja eri järjestelmistä (esim. täsmäviljely, kotieläintuotanto, säätiedot, liiketoiminnan suunnittelua koskevat normatiiviset tiedot, nykyiset tuotantopanos- ja tuotantohinnat jne.). Toisaalta tietojen linkittämiseen (homogeenisten rajapintojen puute) ja analysointiin (paljon dataa, mutta vähän tietoa) liittyviä teknisiä ongelmia ja toisaalta ongelmia tietojen vaihdossa eri organisaatioiden välillä, tietojen suvereniteetissa ja tietoturvassa. Mahdollisia tulevia skenaarioita ovat jälkimmäisessä kohdassa suuryritysten suljetut ratkaisut ja toisaalta avoimet järjestelmät, jotka mahdollistavat yksinkertaisen ja vapaan pääsyn tietoon ja sen vaihtoon (avainsana: Avoin data). Lisäksi hyvä televiestintärakenne (laajakaistainternet) on FMIS:n perusvaatimus maatalouden 4.0 yhteydessä. Sen vuoksi tarvitaan keskitettyjä ratkaisuja, jotka mahdollistavat yhdennetyn tietojenkäsittelyn ja tietojenvaihdon tietoturvallisesti, ja tietojen omistajuutta kunnioittaen.